sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Yleisten töiden lautakunta 6.11.2012 ja YTLK:n lista 13.11.2012

Pitkä kokous vähillä asioilla. Koska haastattelimme alueidenkäytön toimistopäällikköehdokkaat, kesti 1h 45min päästä edes ilmoitusasioiden loppuun. Lista tässä.

Mainituista ehdokkaista päätetään ensi kokouksessa. Ehdokkaita ei ole tapana kommentoida julkisesti etukäteen, mutta sen sanon, että päätös on nyt laajenemassa laajemmaksi kysymykseksi siitä, mitä ja miten palveluosastolle oikeastaan pitäisi tehdä - ja kuka sen voi tehdä.

Kaupungin ensi vuoden budjettiin rakennusvirastolle tuli 700 000 euroa lisää, joista 250 000 pysäköinninvalvontaan ja 450 000 pyöräilyn olosuhteisiin, erityisesti talvikunnossapitoon. Ensinmainittu tuonee tuloja about tuon 700 000, jälkimmäinen taas säästänee pitkänpäälle miljoonia. Näistä rahoista saa muuten kiittää ihan puhtaasti Vihreitä. Investointipuolella siltoihin 2 miljoonaa lisää, leikkipuistoihin 1 miljoona ja pyöräväyliin 1,5 miljoonaa. Kaikki tarvittua rahaa; viimeeksi mainittu vaatii valvontaa että menee oikeisiin kohteisiin.

Myös mainoslaitesopu jäi pöydälle. Kaupunki siis on tehnyt todella huonosti muotoillun ja vuoteen 2023 yltävän sopimuksen ClearChannelin kanssa ja nyt koitetaan harsia sitä muotoon, josta ei jouduta oikeuteen tai ainakaan hävitä siellä. Alkuperäinen sopimus on Kiinteistöviraston Tilakeskuksen käsialaa, mistä rakennusviraston virkamiehet toki aina muistavat muistuttaa. Paremman ajatuksen puutteessa sopu luultavasti hyväksytään, koska riitely on vielä huonompi. Sopimukseen kuuluva yksinoikeus onneksi loppui jo viime vuonna, eli tämä sopimus ei sinänsä estä esimerkiksi kaupunkipyöräjärjestelmään liittyviä mainospaikkoja.

Alkupeärtisen sopimuksen mukaan kaupungin olisi pitänyt saada 5,2 miljoonaa vuodessa, mutta se on teoreettinen tuotto. Käytännössä on saatu 2,5 miljoonaa, ja sovintosopimuksessa 3,5 miljoonaa. Jännä kohta on siinä, voiko kilpailutettua sopimusta näin muuttaa jälkikäteen, mutta juristien mukaan voi.

Kolmantena pöydälle jäi lausunto Telakkarannan asemakaavasta. Alue on tulossa kaksikerroksisen autokannen päälle, mikä ei todellakaan lupaa hyvää, jos katsotaan vaikka HTC:n taloja Ruoholahdessa esimerkkinä. Yritän saada tähän lausuntoa, että emme kannata noin korkeaa parkkikantta.

HTC:n talojen ovet ovat toisessa kerroksessa ja katua vasten vain kylmää seinää ja portaikkoja. Katutilasta on turha juuri puhua: se on ihan vaan vihamielistä.


Hinauspalveluiden puitesopimusta jatketiin vuodella, jona aikana kaupunki saa toivottavasti oman palettinsa kasaan, että väärinpysäköidyt tai lumitöiden tiellä olevat utot voidaan jatkossa hinata nopeammin pois. Nyt siis yhtenä ongelmana on ollut hinausautojen saatavuus.

Lisäksi hyväksyttiin leikkipuiston suunnitelma Myllypuroon, korvattiin yksi liukastuminen ja vastattiin valtuutettu Pakarisen ponteen ympäripyöreästi.

YTLK:n lista 13.11.2012


Samoja asioita, ja taas kestänee, lista tässä

Yllä jo käsitellyt virantäyttö, mainoslaitesopu ja kavalausunto Telakkarannasta nousevat pöydältä.

Lisäksi päätetään jätkäsaaren louhintaurakoitsija (Skanska, 18 miljoonaa). Me tosin olemme tässä vain kumileimasin, oikea hankintapäätös tehdään Jätkäsaaren pysäköinti oy:ssä ja/tai kiinteistölautakunnassa. Mutta koska hankinta tehdään HKR-rakennuttajan kautta, mekin sen leimaamme.

Puotilan-Vartioharjun aluesuunnitelm esitellään j jäänee viikoksi pöydälle, ti se ainakin on ollut tapana. Aluesuunnitelmien suuri ongelmahan on, että ne eivät oikeastaan ohjaa tehtäviä töitä mitenkään. Asialle kuulema aioptaan tehdä jotain; täytyy kysyä millä aikataululla.

Sitten vielä hyväksytään Staran tarjous Pakilantien ym. töistä. Valmista pitäisi tulla 2014-2017, suunnitelmat hyväksyttiin lautakunnassa 25.1.2011 (ennen omaa aikaani) ja Pro Maunulan valitusta ei oikeus ottanut käsittelyyn 16.12.2011. Ja juu, tuossa on varauduttu Raide-Jokeriin.

Kokouksen jälkeen taas kriittinen pyöräretki. Sopii toivoa, että loppuu ajoissa siihen mennessä.

5 kommenttia:

  1. Puotilan-Vartioharjun aluesuunnitelmasta:

    Propsit ekologisen käytävän ja pohjoisosien korpien ja metsien turvaamisesta. Kuitenkin pientä nillitystä.

    Sivulla 44 sanotaan, puhe siis Vartiokylän lahden rannasta:

    Tavoitteena on on kehittää rantavyöhykettä hienovaraisesti moni-ilmeisemmäksi avaamalla näkymiä Vartiokylänlahdelle puustoa harventamalla ja ruovikoita niittämällä.
    Nojoo hyväksyn, mut avaaminen pitää tehdä sit kans oikeesti varovaisesti ja mieluummin liian vähäisesti kuin liian paljon.

    Mut sitten seuraava lause:
    Rantavyöhykkeelle tyypillisten rehevien, lehtomaisten metsien puistomaista hoitoa lisätään.
    Eijeijei! Nimenomaan runsas ja rehevä kenttä- ja pensaskerros, so. pusikkoisuus on niiden rantojen vahvuus. Siellä pesivät linnut ja elelevät hyönteiset. Muutoinkin lehtoja ja lehtimetsiä ei suinkaan ole maailmassa tai Etelä-Suomessa liiaksi. Eli sivulta 46 Vartiokylänlahden ranta veks "puoliavoimena kehitettävältä alueelta". Ei tarvi "hoitaa pienpuustoa". Jos saataisiin koivuja lahoamaan, voisi siellä joskus liihottaa vaikka valkoselkätikka!

    VastaaPoista
  2. Niin ja siis ensimmäisessä kohdassa puhun ainoastaan ruovikon avaamisesta. Puuston harventaminen, ks. jälkimmäinen huomautus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluesuunnitelma jaettiin pöydälle. Se esitellään ja hyväksytään ensi viikolla. Tuon esiin tuon rannan silloin.

      Poista
    2. Ota. Sillä luontotietojärjestelmässä sanotaan selvästi niin lintujen kuin lepakoidenkin kohdalla, että rantapuusto ja pusikkoisuus on se oleellinen juttu.

      Poista
  3. Mä kävin tuolla Vartsikassa kävelyllä tänään, ja kyllä pysyn kannassani.

    Vartiokylänlahden koivikoita ei tarvi harventaa tai pienpuustoa poistaa (s. 46, 72). Sitä pienpuustoa ja pusikkoa pitäisi ennemmin saada lisää. Ja oikeastaan jos multa kysytään, niin ainakin se eteläisempi poistettavista ruovikoista (s. 46) pitäisi säästää. Sillä kohtaa ruovikko on just laajimmillaan, mikä on etu monille pesiville linnuille. Jos haluaa merinäköalan, niin kävelee sitten lahden toiselle puolelle.

    Jos virkamiehet sanoo, ettei kyseessä ole ympäristökeskuksen mukaiset arvokkaat luontokohteet, niin kyllä niiden tila on mun silmään aika samanlainen kun sen lahden pohjukan lintualueilla (arvoluokka 1, btw). Ei ne lintualueet oo staattisia, oon melko varma että noillakin mun osottamilla alueilla pesii vaikka mitä. Ja miksikäs näiden alueiden ei voisi antaa kehittyä arvoluokkaan, jos ne kuitenkin ovat hyvin lähellä sellaista? Ja huomattava on myös, että noi luontotietojärjestelmän tiedot on vuodelta 2004, ei siihen voi ihan luottaa (okei, en tiedä kuinka ajantasainen se virkamiesversio on).

    Tästä tuli nyt mulle näköjään ihan juttu :)

    VastaaPoista